Aikarajaus: Keskiajalta - Nykyaikaan

Maantieteellinen toiminta alue: Pohjois-Karjala, Suomi

Historia:
Kansanparantajiksi kutsutaan virallisen lääketieteen ulkopuolista parannustoimintaa harjoittanutta henkilöä. Kansanparantaja oli oppinut taitonsa, joltakin vanhemmalta parantajalta tai hän oli itseoppinut. Mahtavimmat parantajat saivat nimekseen noita tai tietäjä. Nämä ‘pystyivät’ kaikkein vaikeimpiin sairauksiin esim. mielisairaudet ja vaikeat verenvuodot. Kansanparantajat voidaan jakaa eri ryhmiin sen mukaan millaisia menetelmiä he käyttivät.
Herbalistit käyttivät luonnon kasveja ja saattoivat sekoittaa niitä apteekin tuotteisiin. Ekstaatikot korostivat pahan voiman merkitystä. Unessa tai ekstaasissa pyrittiin saamaan selville taudin alkuperä ja parannuskeino. Verbalistit käyttivät sanan voimaa ja loitsuja, joilla he pyrkivät karkoittamaan pahan ja poistamaan taudin. Teknikot paransivat käsillään, näihin kuului kupparit, suonenisikijät ja hierojat. Tämä jako on kuitenkin keinotekoinen, koska näihin neljään ryhmään kuuluvat saattoivat käyttää sekaisin mitä vaan keinoja esim. kuppari käyttää loitsuja ennen kuppaamista.

Käyttörajoitus: Ei käyttörajoitusta

ARKISTOMERKKI: 116, 196, 224, 783, 1243, 1658

HYLLY: II

SISÄLLYS:

U. MUUT ASIAKIRJAT
Ua. Kansanomainen parannustoiminta 11 sivua
(Koonnut Hannu Ylinen )
Ub. Verenseisautus Juuasta 8 sivua
Uc. Verenseisautus ja kuppaaminen 12 sivua
( liitteenä leht.leik.) Ud. Käsinkirjoitettuja loitsuja ja sanontoja 19 sivua
Koneella kirjoitettuja 4 kpl
Ue. LEHTILEIKKEET
-Syylänpoisto 3 kpl
-Verenseisautus 5 kpl
-Tietoja kansanparantajista ja parannustavoista 14 kpl
-Kuvakopio Terva -Turunen ämmineen Juuasta 1 kpl

HUOMAUTUKSIA: Aiheet koottu kansanperinnettä käsittelevistä kansioista aiheen mukaan järjestykseen