Aikarajaus: 1861 - 1987

Maantieteellinen toiminta alue: Kuopion lääni, Pohjois - Karjalan lääni

Historia:
Jo 1780 luvulla oli kotipoltossa tultu sietokyvyn rajoille. Kuudes päivä joulukuuta 1860 kuulutti Kuopionläänin kuvernöörinvirasto läänin asukkaiden olleen kruunulle velkaa jyvistä, kehottaen asukkaita maksamaan velkansa ja säästämään jyviä katovuoden takia, näin ollen hän kielsi viinanpolton puoleksi kuukaudeksi maaliskuussa 1861. Kotipoltto kiellettiin ja muutettiin luvan varaiseksi vuonna 1865. Kuulutus paloviinan valmistusoikeuksia koskevasta huutokaupasta on päivätty 27.3.1865. Huutajien kirjallisia tarjouksia ei etsinnöistä huolimatta ole löydetty. Juuassa ei viinanpolton ”huutajia” ollut lainkaan, koska sitä vastustettiin kotipolton ollessa yleistä. Laki viinanvalmistuksesta tuli voimaan 1866. Sanomalehti Karjalainen on kirjoituksessaan pontikan historiaa lainannut otteita Toivo Pöysän, Götha ja Reima Rannikon julkaisemasta kirjasta” Pontikka viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä. Kirjan mukaan Pontikka-sanakin on keksitty Pohjois-Karjalassa. Nimen kerrotaan syntyneen kartanonherrojen ja ruukinpatruunoiden hoveissa vieraiden kuskina toimineitten, kyllästyttyä odottamaan isäntiään tavailleen pullon kyljestä suositun Ranskalaisen pöytäjuomana käytetyn punaviinin Pontet-Canet nimeä: ”Yhäkö ne vielä tätä pontikkoo juopi.” Yleisimmin tunnettuja pontikan nimiä ovat korpiroju, sorretun voima, ponu, kuutamo viski, atomitärpätti, kanttura, metsäviini, vasenkätinen, Kiteen kirkas, Juurikan tähkä, käsin kudottu, korven kyynel jne..Maan kuuluisimmat pontikkapitäjät ovat Kitee, Kinnula ja Vöyri.Vuonna 1920 kieltolain tullessa voimaan kotipoltto lisääntyi huomattavasti jatkuen näihinpäiviin asti milloin enemmissä , milloin vähemmässissä puitteissa.

Luovutustiedot: Pauli Repo

Käyttörajoitus: Ei käyttörajoitusta

ARKISTOMERKKI: 352

HYLLY: II

SISÄLLYS:

F. KIRJEISTÖ
Fa. Museovirasto Tutkimusosasto Kansantieteen toimisto 29.11.1984
Fb. Joensuun Maakunta- Arkisto 14. 01. 1985

U. MUUT ASIAKIRJAT
Ua. Kuulutuksia 9 kpl
Ub. Lehtileikkeitä 5 kpl
Uc. Kirjallisuus viitteitä
Uc1. Hytönen Viljo: Suomen valtion paloviinapolitiikka painettu Helsingissä 1912. Koskien vuosia 1826-1866
Uc2. Toivo Pöysti, Götha ja Reima Rannikko: Viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä

HUOMAUTUKSIA: Kopioita kuulutuksista 4 kpl