Hamusten suku
Nimi: HAMUSTEN SUKU

Aikarajaus: 1629-1929

Maantieteellinen toiminta alue: Juuan kunta

Historia:
Kertomus Hamusten suvusta joka on pitänyt samaa maatilaa hallussaan noin 300 vuotta. Ensimmäinen omistaja raivaaja Paavo Hamunen oli saapunut Savosta, Maaningalta Hamulan kylästä vuoden 1929 tienoilla ja rakentanut Halivaaran synkkään saloon majansa ja ruvennut raivaamaan maata viljelykseen.
Maakirjoissa mainitaan Halivaara ensi kerran Hamusten omistuksessa v. 1690 ja Hamusia olleen Kajoossa jo vuonna 1679. Hamula alkoi työllä nousta, sen vauraus kohota ja 1800 luvun lopussa Hamulan tilan pinta-ala oli 2000 ha ja sen alueella oli 12 torpparia. Torppien muuttuessa itsenäisiksi eroitettiin Hamulassa v. 1924 9 torpan aluetta, jolloin Hamulan pinta-ala väheni 300 hehtaariin.
Paavo Hamusta seurasi Hamulan isäntänä hänen poikansa, tätä tämän poika, veli jne. Ja aina vain Hamunen, jolla oli veressään Hamusten taito sepäntöihin, maanviljelykseen, korven raivaukseen, metsänotusten pyyntiin,jolla oli aina sama usko rehelliseen työhön ja rehellisen työn siunaukseen.
Hamusten suvulla on kautta vuosisatojen ollut samoja vahvoja myönteisiä ominaisuuksia, joita ilman tämä suku - eikä mikään muukaan suku- olisi voinut säilyä kunnioitettuna ja siunattuna kautta Pohjois-Karjalan vaiheiden.
Tässä muutamia hyveitä joita Hamulassa kunnioitettiin; "Herran pelko on viisuden alku", on ollut ohjeena Halivaaran Hamusilla kautta vuosisatojen. Säästäväisyys ja huolellisuus on ollut Halivaaran Hamusille aina käsky, sopu ja sukalaisrakkaus yksi hyveistä, usein Hamulaa on hallinnut 3-4 perheelllistä veljestä ja kotivävyä yhtäaikaa, mutta riidatta on eletty, yhteistä taloa eteenpäin viety, sen viljelysalaa laajennettu, metsiä hoidettu. Myöskin on muistettu sananlasku; "Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä, oppi ei syrjähän sysää." Janiin kauan kuin Suomessa on ilmestynyt suomenkielisiä sanomalehtiä, on niitä Hamulaan tilattu ja siellä luettu.
Kauhein talonpoikain sortajista oli Simo Hurtta, majuri Simo Affleek, joka toimi Kruunuhovien vuokramiehenä. Kova oli tämä mies perimään veroja ja veron lisiä. Simo Hurtta tunsi hyvin Halivaaran Hamulan rikkauden ja jämeän isäntäväen, joka lie luovuttanut hänelle kylläkin laillisesti annettavat verot, mutta ei jyvääkään niiden yli. Tästä on Hamusilla muistissa seuraavat Simo Hurtan sanat: "Halivaarassa on Hamula, toinen Toivolan pohatta, Kajoossa Kaarin leski, joita ei hävitä muu kuin tuomion tuli". Jo Kustaa III:nnen hallitessa, annettiin Halivaaran Hamulalle kestikievarin pito-oikeus, joka tällä talolla on ollut noin 150 vuotta yhteenmenoon.

Käyttörajoitus: Ei käyttörajoitusta

ARKISTOMERKKI: 1430

HYLLY: II / II

MÄÄRÄ: 1

SISÄLLYS:

U. MUUT ASIAKIRJAT
Ua. Kertomus Hamusten suvusta, A.L. Hintikka,   6 sivua
Ub. Runo; Lapsuuteni koulua muistellen, Kirsti Hamunen
Uc. Muotokuvia, Paavo Hamunen 60 vuotta 27.12.1926

HUOMAUTUKSIA:
Ua. Kopio Pohjois-Karjalan Joulu 1929 lehdestä
Ub. Kopio Kirsti Hamusen Halinkoulun avajaisiin v. 1930 kirjoitetusta runosta
Uc. Kopio Muotokuvia lehdessä 1926 syntymäpäiväjulkaisu Paavo Hamusesta kuvineen

 


NettiTieto Oy